Nunatsinni nutarteriniarnermi qulangiisimanninneq nakkutiginninnerlu

Universitetimi lektori mag.art Helge Kleivan

Qallunaat kalaallillu akunnerminni attaveqatigiittarnerannik misissuininni (NOTE1) ittumik inuussuutissarsiutinik namminersortunngorsaaneq pingaarnerpaatillugu immikkut ittumik apeqquserniarpara. Sammisamik annikilliliigaluarlunga, neriuppunga sammisami ajornartorsiutinik aallaavigisannik toqqaasimanera uuminnga atuartup isumaqatigissagaa, taakkumi isumaga malillugu sammisat allat uani tikinnissaanik periarfissaqarfiginngisama aamma imminnut ataqatigiinnerinik nassiuaatitut isigineqarsinnaapput.

Inuiattut ajornartorsiutit pissutsillu immikkuullarissut
Danmarkimi aningaasarsiornermi assigiinngissutsip akiorniarneranik sorsuutiginninneq soorunami politikkitigut naliginnaasumik akersuunneruvoq. Danmarkimi politikkikkut akerleriinnermi sammisat pingaarnersarimmassut pissusissamisoorpoq oqaatigissallugu.

Kisiannili Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermi assigiinngissuseqarneqarnera – kingusinnerusukkut uppernarsaasersugassarput – nunami “inuiaqatigiinnut marlunnut” imikkoortitersimasut assigiinngissusaatut nalunaarsorneqarpoq (NOTE 2) allatut oqaatigalugu: Aningaasarsiornermi assigiinngissutsip inuiaat marluk killingat malilugu nalunaarsorneqarsinnaavoq (“inuiaqatigiit killigat”), tamannalu tunngavigalugu assigiinngissutsimut politikkikkut akerleriinneq, inuiaat marluk illuatungeriinnerattuut isikkoqalerpoq, sumiginnarneqarsinnaanngitsutut.

Danmarkimi pissutsit inuit akornanni naliginnaasutut isigineqarsinnaasartut kiisalu oqallisigineqarsinaasartut, Kalaallit Nunaanni pissutsitut immikkuullarissutut isikkoqalerserput. Ajornartorsiutitut inuiannut tunngassusilittut nalilersorneqarsinnaallutik, tassani inuiaat marluk assigiinngitsut aallaavigineqaramik, soorlu kalallip inuusuttup qangatsiaq radiomi apersorneqarnermini oqaatigisaatuut.

Pissutsip immikkuullarissuunerat immikkut illuinnartunik aallaaveqarput kinguneqarlutillu, tamakkulu innuttaasunit (“inuiaat assigiimmik inissisimasut”) inuiaqatigiinni politikkimik isiginnittaaseq -, oqariaatsit -, tunngavilersuutilu naliginnaasutut isigisat eqqarsaatigalugit.

Qallunaat politikeriisa Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorneq imaluunniit Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit eqqartoraangamikku tunngavilersor-nerminni oqariaatsit anguniagassallu Danmarkimi aningaasarsiornermi Folketingimi oqallinnermi naliginnaasutut akuerineqartut atukkajupaat. Taamatullu iliornerminni misigisimasanngillat killissaminnik qaangiillutik, taamaasiornertik ilisimasannginnamikku. Taamatullu iliornerminni Danmarkimi inuiaat assigiimmik inissisimasut oqallinnermi naliginnaasutut akuerineqartutut atortagaat atorpaat taamaattumillu isornartoqartinnagu.

Inuiaat assigiimmik inissisimasut oqallinnermi naliginnaasutut akuerineqartutut akornani naligiinnerulernissaq pillugu politikkikkut oqallinnermi peqataaguma taava poltikkikkut isumanga naapertorlugu isummersussaanga. Apeqqut naligiinngineq naligiinngissutserluunniit inuiaat akulerussimasut iluanni (“amerlasuut”) (NOTE3) tassalu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni atuuttoq soorunami aamma politikkiuvoq suli maannamut ingerlanneqartoq, tamatumalu ingerlanneqarnerani aaliangiussat kingunerisa malunniutai suli maannamut nalaagassaasarput. Tassani tunngaviuvoq
inuiaqatigiinni suliaqartut inuiannut assigiinngitsunut marlunnut avissimanerat tassani aalaaviuvoq, iunuiaqatigiinilu pissakinnerusutut inissimasut immikkoortup aappaaneernerata pissutsitut immikkuullarissutut eqqumaffigineqarnissaa pisariaqarluni. Taamaattoqarneranillu akuersaarinninngitsut, isumaqangajassinnaap-pulluunniit Kalaallit Nunaanni inuit atungaasa naligiinnginnerat politikkikkut oqallisissiasoq naliginnaasoq.

Erseqqissartariaqarpoq inuiaat marluk inuiaqatigiinni ataatsimoortut aningaasarsiornikkut inissisimanerisa assigiingissusaata misissoqqissaarnissaat inuiaqatigiilerisuutut ilisimatusartut aamma soqutiginartillugu suliarisinnaammassuk (“inuiaat akornanni ataveqaqatigiinneq”). Ilisimatuutut politikerinut erseqqissaqqissaartariaqarparput ilisimatusartutut misissuinitsinni killissaa sumiinnersoq, igammik sammisami uani inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuarmut tunngatillugu.

Ingerlaqqinnginnitsinni inuiaat immikkoortut qanoq paasinerlugit nassuiaasiilaarta, teoriit nassuiaatit uninngatilaarallarlugit. Inuiaqatigiit ilisarnaataat pinngorfimminnik, aalaavimminnik, kulturiminnillu aallaavilimmik allaniit immikkuullarinnerminnik imminnut isiginneriaasiillit tassaapput inuiaat immikkoortut. Inuiaat taamaattut soqutigisatik pillugit, kinaassutsimik immikkuullarinnerannik pingaartitsisut, inuttut atukkaminnik pingaartitsisut, amerikarmiut tuluillu oqaasii atorlugit fagimi oqariaatsit naapertorlugit taaneqartarpoq etnicity. Pissariaqarsorinngilara oqariaaseq taanna etnicitet nutaatut skandinaviami nunanut saqqummiutissallugu, tassami oqariaaseq etnisk oqaatsini inissikkiartulereersimavoq. Etnicitet inuit akornanni pissusilersorneq aallaavigalugu inuiattut kinaassutsimik nassuiaanerunnaanngilaq, kisiannili aamma inuiaat pillugit ajornartorsiutaasinnaasut sammillugit ilisimatusarnermi sammisat pingaanerit ilangaat.

Kalaallit Nunaat pillugu eqqartuinermi tunngaviulluinnarpoq inuiaqatigiit arlariit tassani najugaqarmata, taamaattumillu tupingusunnartuunngitsuunngilaq Kalaallit Nunaata nutarterniarnerani pilersaarusiorermi tamanna pingaarnertut qitiulluartutullu inissinneqarsimanngimmat kiisalu tamanna aallaavigalugu inuiaqatigiinni ammasumik oqallinnermik ingerlatsisoqarsimanngimmat. Suliamut tamatumunnga tunngatillugu angusarineqartut tasaapput “eqqarsartaatsikkut inissisimaneq”, kiisalu ingerlaqqiffimmi tikinneqarsimalluni “inuttut inissisimaneq”.

Sammisap kingulliup inuiattut immikkuullarissuseq pillugu ajornartorsiutit uani sammisagut annikitsumik mianersortunnguamik tikillatsiarsimavai, tassanilu inuiaqatigiinnut pingaarutilittut inissisimanerat ilanngussimanagu. Taamaatumillu nutarterniarluni pilersaarusiorermi inuttut pingaartitat pingaartinneqarnissaannik kissaateqarneruvoq tangertaqanngitsoq, tassanilu nassuerutigineqarani inuiaat immikkoortut oqariartuutaat iliuuseqarnissamut qanoq pingaaruteqartiginersut. Nukiit katersuuffiat, iliuusissamik pilersaarusiorluar-nertigut inuiaqatigiit aningaasarsiornertigut ineriartorneranni aallarnisaasinnaasut ilaat, taannali Kalaallit Nunaanni nutarsaanissami pilersaarusiornermi sumiginnarne-qarsimanera kukkussutit annersaattut oqaatigineqarsinnaavoq. Inuiaqatigiit nutarterne-qarnerannut tunngatillugu iliuutit inooriaatsimut isumaqalersinniarnerata peqataanissamut kajumissusermik pilersitseqataanissaa taamaattumillu ilaatinneqarsimanissaa pingaarutilerujussuartut isigineqarpoq, tamatumanilu ullumikkutut aningaasarsiornerup pingaarutilittut illuinnaasiortumik inissisimaneranut illuatungiliulluni pingaaruteqartigisutut inissisimalluni (NOTE 5).

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit namminersortunut tunniussuunneri

Kalaallit Nunaata nunasiaataanerata nalaani suliffeqarfinnik aningaasarsiorfinnik Naalagaaffiup kisermaassinerata avataatigut ingerlatsisoqanngilaq. 1951-imi, tassa nunap nunasiaataajunnaarnissaanut ukiut marluk sioqqullugit, suliffeqarfinnut namminersortunut pilersitsisoqarsinnaaneranut ammaassisoqarpoq. Uanilu akulerunnaveersaassavagut (1) Pisortatigoortumik suliffeqarfinnut namminersortunut pilersitsisoqarsinnaaneranut aaliangiineq, kiisalu taamatut aaliangiinermi politikkikkut tunngavilersuutit, aamma (2) Suliffeqarfinnut namminersortunut pilersitsisoqarsin-naaneranut aaliangiinerup kalaallinit qanoq pingaartinneqartiginera.

Suliffeqarfinnut namminersortunut pilersitsisoqarsinnaaneranut ammaassinerup, “naliginnaasunngorsaanissamik” qallunaaniit kalaalliniillu annertuumik piumasaqarnerup kinguneraa. Imatullu paasineqartariaqarluni aaliangersakkat immikkut ittut, kiisalu naalagaaffiup suliffiutai nunasiaataanerup sinnikuinik kalaallinit isigineqartut peerneqarnissaasa sulissutigineqarnerannut atassuteqarput.

Naliginnaasunngorsaanissamik piumasaqaatip kinguneraa Kgl. Grønlandske Handelip kiisalu Ministeriet for Grønlandip suliaasa aqqiitsumik annikillisarneqarnissaasa sulissutigineqarnerat. Tamakkissumik paasillugu ajornartorsiutaasussaanngikkaluarpoq namminersortunut suliffinnut alloriarnerup kalaallit isaannit isigalugu nunasiaataanermiit (avataaniit) qulangersimaneqarnermit kiffaanngissuseqalernermut ikaarsaarnerit pingaarnerit ilagigaat soorlu Qallunaat naalagaaffiannut ilanngunnermi atuutsinneqalersumi (5. juni 1953-mi inatsisitaami) neriorsuutigineqartoq.

Tamaattumik kalaallit naliginnaasunngorsaanissamik (tassanilu suliffeqarfinnik namminersortunngorsaanissaq) piumasaqaataasa inernilereernissaat kalaallit namminissarsiortutut taallugit pissusissamisuunngilaq, soorlu qallunaat politikkikkut eqqarsartariaatsinut aaliangersimasunut illersuillutik isummersoriaasia pimoorussilutik suliffeqarfinnik namminersortunngorsaanissamik illersuinerat eqqarsaatigalugu.

Kalaallit inuianni kinaassutsimikkut immikkuullarissutut isigigaanni, inerniliineq tulluarnerpaaq tassaassajunnarsivoq kalaallit inuiattullu allatut siunertaminnik salliutitsinnaasutut piginnaasaqartut. Naatsumik oqaatigalugu uanga isumaqarpunga kalaallit inuiaassusaat naleqartutut nassiuarneqarnerat inuiattut ilisarnaatigigaat, taannalu maannakkut pingaarnerpaatut inissillugu nalilersuinermi ilaatinneqassasoq.

Suliffeqarfinnut namminersortunut pilersitsisoqarsinnaaneranut Kalallit Nunaanni ammaassinerup allakkatigut uppernarsatai misissulaariartigut. Pisortatigoortumik uuma ajornartorsiutip allakkatigut sammineqarnera kingulleq pisimavoq oktoberimi 1966-imi (NOTE 6). Tassani uppernarsarneqarpoq “Naatsorsuutigineqartoq nunatsinni ingerlatat kaaviaartitarineqartut 25 %-iat niuernermi, sanaartornermi nunanullu allanut tunisisarnermi ingerlatat tigummiarneqartut.” – ilanngunneqarlunilu “Namminersorlutik suliffeqarfiutillit tassaanerupput qallunaat nunatsinnut nunasisut, soorlu aamma namminersortut sunniinnerat naapertorlugu piginneqatigiiffiit aallartisarneqartut aamma amerlanertigut Danmarkimit pigineqarmata. Kaaviiaartitaat qiviaraanni suliffeqarfiit nunasisunit pigineqartut amerlanerpaanik kaaviaartitaqarput.. (qup. 2). 1969-imi aasaanerani Kalaallit Nunaanni aqutsisoqarfimmi atorfillit pisortaasa naatsorsuutigaat Kalaallit Nunaanni namminersortut suliat 30 procentii tigummiaraat, naatsorsuutigineqarlunilu taakku kaaviaartitaasa 75 procentii taakkunannga qallunaanit tigummiarneqartut.

Taamaalilluta eqqortuusoq uppernarsarlugu nalunaarsorsinnaavarput, uuma allakkap aallaqqaataani oqarama Kalaallit Nunaata nutarsarnerani inuiaqatigiit marluk imminnut avissaaqqasut aningaasarsiornikkullu assigiinngissusillit taamaalilluni pilersinneqarsimammata, tassanilu aaqqissuulluakkamik qallunaat kalaallillu inuiaqatigiit akornanni killigititaq malittarineqarsimalluni. – Uani erseqqissassavara namminersorlutik suliffiutillit ineriartorneranni assigiinngisitsineq, Kalaallit Nunaat eqqartorneqartillugu oqallinnerni eqqaaneqanngisaannartoq. Kisianni uumannga atuartup puigussanngilaa Kalaallit Nunaanni sullivinni tunisassiorfinnilu aamma assigiinngisitsinerit taakku aamma atuummata, tamannalu inuiaqatigiit akornanni attaveqaqatigiinneq eqqarsaatigalugu ajorluinnartumik innaarliimmata. Pissutsit erseqqinnerusumik ersersinneqarput tabel I-imi II-milu, tassanimi takuneqarsinnaavoq 1965-imi Kalaallit Nunaanni qallunaat 11,3 procentiusut, taakkuli Kalaallit Nunaanni aningaasarsiat 52 procentii aningaasarsiarigaat. 1967-imi Kalaallit Nunaanni qallunaat 14,7 procentiupput, taakkuli Kalaallit Nunaanni aningaasarsiat 48,6 procentii aningaasarsiaraat (NOTE 7).

Tabel: 1 Ukiuni 1965, 1966 aamma 1967 Kalaallit nunaanni aningaasarsiat (mill. kruninngorlugit.)
1965 1966 1967
Katillugit 245,0 302,0 330,3
Qallunaat tikisitat 128,0 149,1 160,6
Kalaallit 117,0 152,9 169,7
Tabel: 2 Ukiuni 1965, 1966 aamma 1967 Kalaallit nunaanni aningaasarsiat (mill. kruninngorlugit.)
1965 1966 1967
Qallunaat amerlassusaat 11,3% 13,6% 14,7%
Aningaasarsiaasa agguarneri 52,24% 49,37% 48,62%

Kalaallit nunaanni qallunaat najugaqartut procentinngorlugit, tamakkiisut katinneri aallaavigalugit, taakkulu ukiuni 1965, 1966 aamma 1967-imi aningaasarsiaat procentinngorlugit, nuna tamakkerlugu aningaasarsiat aallaavigalugit.

Kalaallit Nunaanni aqutsisoqarfimmi pilersaarusiortut assigiinngitsutigut politikerinut nalunaarusiaminni ilanngussaat, taamaasilluni Kalallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut qallunaat annertunerusumik sunniuteqarnerulersimaneri aamma Qallunaat nunaanni oqallisigineqarnissaanik periarfisiisimapput. Siornatigut allakkami10. oktober 1966-meersumi taaneqartumi issuarneqartumilu, eqqarsaatersor-toqarsimavoq piginneqatigiiffinnik pilersitsinissaq siunniunneqarsinnaasoq. Tassanilu aamma eqqaaneqarsimavoq inuussutissarsiutini namminersortuni qallunaat qulangiisi-mavallaalernissaat ernumagineqarluni, soorlu aamma nunani allani ineriartortuni taamatut ingerlasoqarsimasoq.

Erseqqissassavarput assigiinngisitsinermik ineriartortitsineq taaneqartoq, kiisalu alakkani mianersoqqussutit, tassungalu ilanngullugu iluaqutissanik siunnersuuteqarneq, apeqqummi uani annerusumik politikkikkut suliniartoqarsimanngilaq. Inuiaqatigiinni pisortatigoortumik oqallinnermi sammisaq sinnaassaanertut ingerlanneqarsimavoq, qulangiisimanninnerlu annerunerusumik kalluarneqarsimanani. Kalaallit Nunaata Landsrådii sammmisamut tunngatillugu isumakuluueqarnerminnik oqariartuuteqarsimapput, tamanna aamma qallunaaniit politikkikkut annertunerusumik sammineqarsimanani. Kalaallit inuusuttut ilinniagaqarsimasut naliginnaasumik oqaloqatigisarnerini, sammisamik tikkuaasarsimapput, isummaqarlutillu “siunissami qallunaat suliffinnik piginnittut peerneqarsinnaasut suliffiit pisiarinerisigut”!

Illit akeqqallu
Akerlianilli ukiut ingerlanerini assigiinngisitsineq alla annertunerujartortumik oqallisigineqarluni tusarsaasimavoq, tassalu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni qallunaat annertuallaamik qulangiisimanerat (taamannalu tabelini qulaani ivertinneqarsimasuni takuneqarsinnaavoq). 1950-ip aallartinnerani Kalallit Nunaani nutarterinerup aallartilluarnerata nalaani sanaartorfinni tunngaviusumik aningaasaliinernut atatillugu sulisunik pisariaqartitsisoqalersimavoq, taakkuli aamma inuit akornanni attaveqaqatigiinnermik suliaqartoqartussaasimavoq, inuiaqatigiinni nutaajusuni immikuullarissiartuinnartunilu. Siullermik kalaallinik ilinniarsimasunik amingaateqartoqarpoq, taamaattumillu qallunaanik tikisitsisalernissaq pisariaqaler-simalluni, taamaammallu qallunaat sanasutut ilinniarsimasut, allallu sammisani assigiinnngitsuni immikkut ilinniagallit tikisiortorneqarput.

Ineriartornerup tamatuma ukiuni 20-ni sakkortusiartorluni ineriartorsimanera siunertamik erseqqissumik siunertaqarsimannginnermik aallaaveqarpoq, kiisalu suliap pitsaalluinnartuunissaanik pimoorussilluarniarnersuup nutarterinissamik pilersaarusiortunit politikerinillu isumalluarfigineqarnerata malitsigaa, tamannalu aallartinneraniit taamannak sivisutiginissaa naatsorsuutigineqarsimanngikkaluarpoq. Ineriartornerup taamaattup kalaallit annertunerusumik misigisimatilersimavai qallunaat Kalallit Nunaanni suli annertunerusumik qulagiisimanninnerannik. Tusarneqakulavoq ineriartorneq taanna nalunaarsorneqartartoq “Inuiaqatigiinnik kalaallinik susinnaajunnaarsitsineq naliginnaasoq”, – taamatullu nalunaarsuineq arlaannaanilluunnit assortorneqanngilaq, soorlutaaq aamma sammisamik malinnaasut allatut isumaqartaraluarlutik aamma tassunga tunngasumi annerusumik qisuariaateqanngitsut.

Nunasiaanerup taama sivisutigisutiginera eqqaaneqaraangat kalaallit tusaamaneqalerput eqqissisimanerarlutik “Inuit qungujulasuunerarlugit” taakkuusullu avataaniit qulangersimaneqaraluarlutik akuersaartutut inissinnerarneqarput, qulangiisimanninnerlu naliginnaasutut isigilerlugu. Taavami sooq inuiaat taakku naligiittut innuttaassuseqalernissaat anguniarneqartoq, kiisalu inuiaqatigiit taamannak annertutigisumik nutarteriffiginiarneqarneranni nipangersimaannarniarunnaarlutik allat qanoq inuuneqarnissaminnik aaliangiisarnerannut akerliulerpat?

Tusartarnikuuara siornatigut naalagaaffimmi nunasiaanerup nalaani naalagaaffimmi atorfillit naammangittaalliutigigaat Kalallit Nunaat qangamut naleqqiullugu ullumi nuanniinnerusoq: “Inuit qangatut qungujulajunnaarput, annunnerulersimapput oqaluukkaannilu isumalunnerulersimapput.” Kalaallit takornartanut kiinnertarnerata allanngorsimaneranik oqariartorneq nunasiaataasimanerup nalaani pissutsinut kiisalu sorsunnersuup kingulliup kingornani pissutsit sanilliutissagaanni paasinarpoq naligiimmik naapertuilluartumillu inuuneqarnissamik siunertaqarneq Kalaallit Nunaani nutaami ilisimaneqarluarnerulersimasoq. Tamannalu tunngavigalugu kalallit qallunaallu akornanni unammisutut akerariinneq pilersimavoq – tamannalu nunasiaataanerup nalaani takussaanngilluinnarsimagaluarpoq.

Kalaallit naammangittaalliornerannut tunngaviunerpaajuvoq, qallunaat naliliinerat naapertorlugu, tunngaviusumik inatsisitaarnerup 5. juni 1953-ip avataaniit qulangersimaneqarnerup annertusiartuinnarnera. Ilisimasagut naapertorlugit oqallinnermi kalallit tunngavilersuutigisartagaanni qitiusutut inissisimavoq. Tunngavilersuullu alla kalaallit isummertaasianni sakkortuumik sunniisoq tassaavoq nammineq kiisalu qallunaat naalakkersuisuisa aaliangersarsimammassuk Kalaallit Nunaat tassaasoq kalaallit nunami inuiaqatigiiusut tassani inunngorsimanertik tunngaveqarnertillu aallaavigalugu immikkut pisinnaaffeqartut (Danmarkimi pisortatigoortumik politikkikkut akulerunneq eqqaassanngikkaanni). Tunngavimmik inatsit uani annertunerusumik iserfigissanngilarput. Kisiannili una “tunngavittut allatut” nalunaarsugara, kingusinnerusukkut eqqartussavarput, tassani peqqutaasut ilagaat taassuma kingunerisarmagu politikkikkut kulturikkullu ilanngutitsinermik anguniakkatut isummiussimasat aporaaffigilersarmagit.

Qulangiisimanninneq nakkutiginninnerlu

Kalaallit Nunaanni inuiaat imminnut attaveqaqatigiinnerannut atatillugu pissusissamisoorsoraara qallunaat qulagiusimaneri siornatigut eqqaariikkannut marlunnut immikkoortissallugit:

    (1) Qulagiusimanertut taarusuppara suliffinni qallunaat qulagiusimanninnerujussuat, tamatumalu kingunerikkajullugu kalaallinik kajumissuseqartitsitiunnaarneq. Qulagiusimanninnermi annertunerusumik pineqarput sulinermi naalakkatut inissisimaneq kiisalu sulianut atatillugu piumaffiginnittarnermut tunngasut, tassani kalaallit sulisutut naalattussiatullu inissisimakkajummata. Atorfilittap qaffasinnerusumi suliffillip eqqorluarlugu nassuiarsimavaa: Kalaallit Nunaanni suliakkiilluni naalakkiinerit 90 procentii qallunaamit kalaallimut peqqusinerupput. – tamakku pissutsit nungukkiartuaarneqarsinnaapput allaffissornertigut piumasaqaa-teqartarnermi eqqumaffiginerisigut kiisalu inuiaqatigiit kalaallit ilinniarnissaannut aqqutissiuinerup anguniakkatut ilanngullugu eqqumaffigineratigut. Uanga isumaqarpunga qulangiisimanninneq atuuttoq ingerlaannartumik sukkasuumillu peersinneqarsinnaanngitsoq. Soorunami qallunaat sanasut amerlasuut angerlartin-neqarsinnaapput. Inuiaat marluk immikkoornerat eqqarsaatigalugu sukkasuumik suliffeqarfinni assigiinngitsuni pisortat kalaallit amerlinissaat kingneqarluarnissaa assortorneqarsinnaanngilaq, – kisiannili apeqqutigineqartariaqarpoq tamanna ilumut piviusunngorsinnaanersoq.
    (2) Suliffeqarfinni namminersortutut inuussutissarsiortuni qallunaat annertunerusumik ingerlatsinerat eqqarsaatigigaanni oqaaseq nakkutiginninneq immikkut sammissavara. Nakkutiginninneq imatut paasillugu salliutillugu pigisanik nakkutiginneruvoq, soorlu suliffeqarfinni namminersortutut inuussutissarsiortuni – tassanilu pingaartinneqarluni siunissami ingerlaavartumik aningaasarsiorfissamik isumannaarinninnissamik siunertaqarluni nakkutiginninneq, qanorlunniit avatangiisinut kinguneqaraluarpat soqutiginagu. Ingerlaaseq taamaattoq avaqqunneqarsinnaatsutut isikkoqarpoq, suliffeqarfimmi qulagiisimanninnermut atatillugu. Soorlu siornatigut eqqaareeringa, nassueruti-gisariaqarlugu qulagiisimanninneq tamanna inuiaqatigiit akornani pisunut naleqqiullugu sunniunerlunnermigut annikinnerummat. Ingerlaannartumik nassuiaatinnut ilanngukkusuppara pingaartillugu isumaqarama ukiut tulliuttut eqqarsaatigissagaanni sammisaq annertunerujussuarmik nakkutiginninneq eqqumaffigineqalerlunilu sammineqalissasoq, inuiaqatigiillu akornanni sukataarnerusoqalissasoq inuiaqatigiinni nammineq nakkutilliinermik akisussaaffeqarneq anguniarneqarluni.

Siornatigulli erseqqissariikkattut qulagiisimanninneq erseqqarissoq (Soorlu immikkortoq 1-imi allaaseriginga), kalaallinit inuiannit sakkortunerpaamik qisuariarfiginearsimavoq. Qulagiisimanninnerup taamaattup malitsigisaasalu soorlu akissarsiatigut assigiinngisitsinerit, inuiaat assigiinngitsut killiga malillugu aaqqissuussap kalaallit inuiattut immikkuullarissutut imminnut isiginerannik eqqumaffigilerannillu nukittorsaasuuvoq. Naatsrumik oqaatigalugu: Taassuma inuiaat immikkuullarissusaat inuit akornanni tamakkiisumik puttallartippaa.

Isumqarpunga qulangiisimanninneq taamaattut isikkulik aatsaat tangilimmik nalunaarsorneqartoq, kalaallit ilinniarsimassusaat aaliangersimasumik annertuseriarmat, kiisalu marluinnik oqaaseqarneq aamma peqqutaalluni, – taamaalilluni oqaatigineqartarluni kalaallit ilinniarsimasut kalaallinit naliginnaasuniit kulturikkut nukittunerulersimasut “qallunaanngorsagaasimasut”. Inuit pineqartut tassaapput ilinniarsimassutsikkut pikkkorinnerpaat, taakkuli assigiinngissuseq qulagiisimanninnerlu suliffimminni ilinniakkaminnik suliaqarnerminni ulluinnarni siulliullutik allatut isiginnittaaseqarlutik malugeqqaarpaat. Kalaallisut allatulli oqaannarsinnaagaluarput qallunaatut innuttaassuseqarlutik taamaattumillu assigiimmik pisinnaassuseqarlutik. Kisiannili taamaaliorunik qallunaat unammisamittut isigissavaat, sammisani aaliangersimasuni ilinniarsimasaminni atorfiit aaliangersimasut eqqarsaatigalugit. (Suleqatiminnit qallunaaniik pisinnaasaqarnerunersut eqqarsaatigalugit apeqqusiinianngilanga. assunga tunngatillugu marluinnik oqaaseqarneq qanoq pingaaruteqartiginersoq kalaallini inuianni arlariinnik inuiaassusilinnut).

Kingusinnerusukkut qulagiisimanninneq ima annertutigilersimavoq, allaat kalaallit toqqaannartumik inuttut ataatsiakkaatut unammineqarneq misigisimanngikkaluarlugu taamatut pissusilersorneq naammangiunnaarsimallugu oqariartuuteqartalerlutik. Oqaariartaaseq “nationalisme” (Nunagisamik ingasattumik pingaartitsisut) Kalaallit Nunaat pillugu oqallinnerni qanittoq tikillugu ilanngunnaveersaarneqartarsimavoq. Kisiannili ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni oqallinnermi oqariaatsip atorneqarnera elite-nationalisme-miit (pikkoorinnerit) masse- nationalisme-mut (tamat) ikaarsaartoqarsimavoq, – tamannalu aamma nunani allani takussaavoq (NOTE 8).

Qulagiisimanninneq eqqarsaatigigaanni politikeriniit inuiaat kalaallit pissutsit taamaattut aaqqinniarnissaanik suliniartoqartoq neriorsorneqarlutik eqqisisarneqartarput. Tamannalu aamma naammattoorneqarpoq 1969-imi Hilmar Baunsgaard aasakkut Kalaallit Nunaanni angalaareerami, sammisaq tamannarpiaq pillugu taamatorluinnaq Kalaallit Nunaanni politikkikkut pissutsinik allanngortitsinissaq pisariaqartoq oqaaseqarami. Oqaaseqarnermini ilannguppaa: “ Soorunalumi anguniarneqassaaq kalaallit inuusuttut atorfinnik maannakkut qallunaanit tigummineqartunik tigusiartuaarnissaat, taamaalilluta tikisitat Kalaallit Nunaanniittut ikiliartortinnissaat pimorullugu anguniassagipput. Siunnerfik taannaasariaqassaaq.” Ilanngulluguli: Isumaqatigiissutigut kalaallit qallunaallu suleqatigiilluta piviusunngortittariaqarpagut. – Ineriartortitsisariaqarpugut takusinnaallugu kalaallit atorfinnik tigooraasut, peqqissaartumik ingerlassaaq kisiannili anguniagaq pimoorunneqartariaqarpoq (NOTE 9).”

Siornatigulli oqaatigereerparput maannakkut qulagiisimanninneq immikoortillugu nassuiaateqarfigalugu, taannalu takussaasorujussuuvoq, taamaattumillu kalaallinit qaalunaanillu maluginiarneqartarsimalluni, tassungalu sanilliullugu takujuminaan-nerujussuaq tassaavoq namminersortutut inuussutissarsiuteqartut ineriartorneranni piginnittuussutsimik nakkutiginninneq. Namminersortut inuussutissarsiuteqar-nissamik ineriartortitsinermi ingammik ministeriunerup oqariartuummini qallunaat suliffinni sunniinerata annikilliartornissaannik oqariartuuteqarnerata kingorna, qallunaat namminersortutut inuussutissarsiuteqartut inissisimanerat isiginiarneqalis-saaq kalaallit pisortaqarfiinit.

Tamanna tunngavigalugu “siulittuuteqariaraluassuunga”? Kalaallit assigiinngitsut oqariartuutaat aallaavigalugit siornatigut oqariartuutigisakka uppernarsarneqarput, tassa kalaallisut inuiassusillit malunnartumik ineriartornissaat oqaatigigakku. Tassungalu ilanngullugu tunngaviuvoq nunarsuatsinni nunasiaateqarsimasunit pissusilersortarneq taamatut isikkulik malugininiarneqarnerusarmat, taavalu nutaamik nunasiaateqarniarsarinertut (neokolonialisme) nunarsuarmioqatigiinnit nalilersorneqartarluni. (Uani nunarsuatsinni inuiaqatigiilerinermi ilisimatusartut uppernarsaasorisinnaavakka ilusilersuineq taamatut isikkulik uanga nassaarinnginnakkut!).

Inuiaqatigiit Danskit soorunami aamma peqquteqavissumik inuiassuit akornanni isigilluarneqarnissartik anguniarlugu, nunatut malitassatut imminut nittarsaattarpoq, kisiannili Kalaallit Nunaat pillugu politikkeqarnermini naak kukkunerinik ajutoornertalinnik aqqusaagaqartarluni, politikkia ineriartortitsinermik kinguneqartoq nunani allani nalaattakkani naliginnaasuuvoq (klassisk) , inuiaqatigiinnik ilusilersuinerminni sulisitsisut sulisullu inuiaat marluk akornanni agguarpaat. Inatsisit tapiissutinik aqqutissiuisut siuarsarneqarput (Soorlu erhvervstøtte) taakkulu tapersersorneqarput oqaasertalerlugit inuiaqatigiinnut iluaqutaanerat erseqqissarlugu, taamaaliornerullu ineriartornermi atukkatigut immkkoortitaarineq ikorfartorpaa. Aviisinik atuartoq kinaangaluartorluunniit soqutiginissaaq paasissallugu inuiaat akornanni taamatut ilusiliinerup suut akerleriinnermik aallaaviusinnaanersut.

Neriunnarpoq paasiuminaatsoqarnera ilungersunarneralu oqaatigissallugu namminissarsiornertut nalunaaqutsersorneqassananga, tassami kalaallit nunasiaanermiit aninguinissamut aqqutissatut qinersimasaat ullumi avataaniit nunasisunit nakkutigisaanerunermik kinguneqarmat.

Tusagassiutini takusarnikuuakka qallunaat suliffeqarfinnik angisuunik piginnittut imminnut nittarsaattut suliffinnik pilersitsiortortartutut inuiaqatigiinnilu aningaasarsiornermik ineriartornermillu siuarsaasuullutik. Erseqqissaatariaqarpoq piginneqatigiiffiit, kalaallillu namminersortulutik suliffeqarfinnik piginnittut suliassatik aamma naammassisinnaasimavaat. Ilanngulluguli erseqqissartariaqarpoq Kalaallit Nunaani aningaasaliissutit annertunerpaamik qallunaanut iluaqutissanngorlugit inissinneqarsimasut takuneqarsinnaammat. Ilimananngilluinnarpoq qallunaat namminersorlutik suliffiutillit tamaavimmik Kalaallit Nunaanni “iluaqutaasutut” imaluunniit “pinngitsoorneqarsinnaanngitsut” oqaatigineqarsinnaanngimmata, soorlu taamatut qallunaat politikeriisa Kalaallit Nunaanni politikeqarnerminni pisortatigoortumik allagaamminni uteqattaangarigaat.
Soorlu imatut: “Siullertut kalaallit inuiaqatigiinnut iluaqutaasussat pingaartinneqas-sasut,” — imaluunniit inuussutissarsiornermik ingerlataqarnermik atukkat inuiaqatigiit kalaallit soqutigisaat naapertorlugit naleqqussassasut (NOTE 10).”

Kalaallit Nunaanni namminersorlutik inuussutissarsiortut pillugit ineriartorneq taamatut isummersorfigissagaanni, Danmarkimi apeqqut immikkut pingaaruteqarluinnartoq pimoorullugu sammineqartariaqassaaq: Inuiaqatigiit qallunaat isumakulunnartoqartinnginnerpaat, Kalaallit Nunaanni qallunaat najugallit pissusilersuutaasa, Danmarkimiillu politikkikkut ingerlatsinerup kalaallit tatisimaneqarnerannik ersersitsoq aallaavigalugu, piviusorsiunnginnersoq kalaallit qallunaallu siunissami attaveqatigiinnerata innarlerneqarsinnaanera? —- Uanga isumaqarpunga apeqqut sivisuumik akineqarami uninngaanarsinnaassasoq.

Inatsisinik malinneqissaarneq takorluugaqarnerlu

Kalaallit Nunaat pillugu oqallittarnermi pingaarnertut siunnerfik oqaluuserineqartarpoq. Ingerlaannaq naammassisinnaasat, soorlu isummat assigiinngissutaasa nalunaarsornerisa siunnerfimmut sunniutissaasa eqqartorneri aallaavigisussaagaluarlugit, A.C. Normann Kalaallit Nunaanni ministerip apersorneqarnermini akissutai 1968-1969-imi ukiup nikinnerani oqaluttuarissavakka (Berlingske Tidende allaaserisaq, Atuagagdliutit/Grønlandsposten, s.4, nr. 2, 23/1 1969-mi ilanngunneqarsimasoq) ministeri imatut oqarpoq: “Kalaallit inuiaqatigiinni annertunerusumik nammineerlutik ingerlatsinissamik pisinnaalertariaqarput”, apersuisumit apeqqutigineqarmat, imatut paasisariaqarnersoq “Kalaallit Nunaat kalaallit pigilissaneraat” ministeri akivoq: “Oqariaaseq taamaattoq orniginanngilluinnarpoq, taamatullu siunertaqartoqassappat naliginnaq oqalunnerussaaq, tassami tamanna uagut politikkitsinnut naapertuutinngilluinnarpoq. Kalaallit qallunaallu assigiimmik oqariartuutigaat ataatsimoorullugu naalagaaffeqatigiinnissaq. Imatut paasisariaqassaaq, uangalu paasinnittaasera naapertorlugu imaappoq, ataatsimoorluta uatsinnut ilanngutivittariaqartugut, tassa imatut paasilllugu naalagaaffimmi nunat ilaasortat qanorluunniit imminnut ungasitsigigaluarunik, periarfissatik aallaavigalugit assigiimmik pisinnaatinneqassasut. Anguneqartariaqarsoraara, kalaallit ilinniartitaanikkut ineriartornertik aallaavigalugu naapertuulluartumik periarfissinneqassasut, Danmarkimi Kalaallit Nunaanniluunniit sulerusunnerlutik nammineq aaliangersinnaassallugu, imatut isumaqarpoq, qallunaat,soorlu assersuutigalugu qaalunaat aalisartut, niuertut, inuussutissarsiortullu kalaallit naleqqatigalugit, Kalaallit Nunaanni ingerlatsinissamik periarfissinneqassasut – killilersorneqaratik.” (Una kingulleq AG-imit pissarsiaavoq).- Oqaatsit uku maannakkut Kalaallit Nunaannut ministerip oqaaserai. AG-imi oqaasii allaaserineqartut pillugit ukiortaami oqaaseqarsimanerminik ugguarneranik tusagaqanngilanga.

Kikkunnulluunniit paasinarpoq kalaallit sutigut tamatigut qallunaat naalagaaffiannut ilaasortaanerminnik nittarsaassisarnerat, taamaaliornerlu ministerip Normanip pisortatigut isummerneranut naapertuummat assortorneqarsinnaanngilaq tassalu qallunaat,soorlu assersuutigalugu qaalunaat aalisartut, niuertut, inuussutissarsiortullu kalaallit naleqqatigalugit, Kalaallit Nunaanni ingerlatsinissamik periarfissinneqassasut – killilersorneqaratik. Taamatut ukiortaami oqaaseqarneqarnermi Danmarikimi politikerimit qaffasinnerpaat ilaannit inuiannut kalaallinut oqariartuut taamaattoq eqqumiingaatsiarsimassaaq. Ikittuinnaat ilisimanngilaat, soorlu ministeriunerup ilisimanngikkaa, ullutsinni Kalaallit Nunaani kalaallit immikkut pisinnaatitaanermik tuninneqanngissaannarnikuusut, tassalu qallunaat immikkut pisinnaatitaafeqannginnerat naligiimmik pineqarnissamut alloriarnerussasoq anguniarpaa. Pissutsit taamaannerisa ersersippaat Kalaallit Nunaanni namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut aaqqissuunerisa ineriartornerat.

Kalaallit Qallunaat Nunaanni naalagaaffimmi inuttaanerminni naligiimmik pineqarnissamik kissaateqartuupput, taamatullu kissaateqarneq pisortatigoortumik Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit eqqarsaatigalugit qallunaat politikeriisa tunngavilersuutigaat: Taamaakkaluartoq tamatuma kalaallit naleqartitaminnik kiisalu siunnerfimminnik ataatsimoorfimminnillu isumannaarinninniarnertik sorsuutiginninnertillu ingerlatiinnarpaat. Soorlu assersuutigalugu kalaallit nunaminni qallunaanut naleqqiullugu inuiaqatigiit iluanni periarfissagissaarnerulernissaat anguniarneqassasoq. Inuiaat kalaallit kiisalu Inuiaqatigiit kalaallit tassaapput “inuiaat akornanni piviusorsimik aallaavillit” tassaniluunniit Qallunaat naalagaaffiat 1953-imi juni tallimaani malunnaatilimmik allannguigaluarpat. Uanilu kalaallinut, misigissusaannaanngitsukkut siunnerfiuvoq, kisiannili siunnerfiup pisortatigoortumik qallunaat politikeriinit uteqattaartuarneqarnera naapertorlugu anguniakkatut pissusiviusunik uppernarsaataavoq.

Tamannalu kingullermik ministeriunerup Baunsgaard-ip oqaasiini (siornatigut issuaaneq) 1969-imi Kalaallit Nunaanni aasakkut angalareerlutik angerlarami. Kiisalu Kalaallit Nunaannut ministerip AC Normannip apersorneqarnerani ersersinneqartoq, tassa kalaallit Kalaallit Nunaanni immikkut pisinnaatinneqar-nissaat qallunaat politikkiminni pingaarnertut siunnerfigigaat (Kisiannili tamatuma piviusut malittuanngilai) Naggataatigulli: Immikkut pisinnaatitaaffik piviusuunngippat, taava sooq uteqattaarneqassava qallunaat aallartitat ikilineqartariaqarnerat, kiisalu kalaallit tigusisariaqartut oqariartuutigineqaqattarluni?

Ministerip oqaasiini imaattoq “ilanngutsinneqartariaqarsorineri” isumaqarsimassaaq naalagaaffiup naatsorsuutigigaa politikkitigut ilanngutinneqarnissaat, taamaaliornermilu naatsorsuutigineqassalluni inuiaat marluk killigat peerutissasoq. Pisinnaatitaangilanga ministerimut uppernarsaassallunga taamatut naatsorsuutigisaqarneq silarsuarmi sinnattuaqinerit annersaringaat.

“Aatsitivimmik” isumassarsineq

Kalaallit Nunaata Danmarkimut ilanngunneqarnissaanik isummersimanerup kingorna ukioq ataaseq qaangiuttoq, isummersimaneq kalaallit qallunaatut siunissami inuulissasut paasinarpoq. Ilisimatuut akornanni suli paatsoorneq inuiaat marluk kulturikkut ataatsimoorsinnaanerannik piuviusorsiunngitsoq isumangineqartarpoq, taannalu inuiaat marluk killingannik annikinnerulersitsisinnaasoq. Isummersuutit taamaattut ilisimatuut misissuisarneranni akkulturations- studer suli takussaapput taakkulu ameerikkarmiut atuakkiortuinit pinngorput. Eqqarsaatit taamaattut ersersippaat ameerikkarmiut namminneq inuiaqatigiit naatsorsuutigigamikku aatsitivittut aaqqissuussinerup ameerikami inuusut tamaasa ameerikkarmiunngortikkai.

Ilisimatusartunik ilisarisimasaqanngilanga isumaqartunik inuiaat aatsitivittut akulerinnissaannik isumaqartumik, tamannalu politikkikkut anguniakkat aallaavigalugit soorlu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit eqqarsaatigalugit. Paasisinnaanngilluinnarpara sooq ukiuni kingullerni 5-6-ni kalaallit kinaassutsiminnik sakkortuumik nassuerutiginninnerata, inuiattullu inissisimanerminnik nalunaarsuinerat, pinngorsimasassasoq politikkikkut pisortatigoortumik aaliangikkat inuit ataasiakkaat pissusilersornerannut sunniuteqarsimanerarlugu oqaluttoqartarmat. Inuiaat kalaallit ukiuni arlaqalersuni oqariartuutaat namminneq “inuianni immikkoortaannginnamik” kisiannilu “inuiaallutik” sunniuteqanngillat, kisiannili politikerip nuimasuup oqarneratuut tamatuma qallunaat politikerii sunninngilai, kisiannili sammisaq ataaseq soqutigineqarluni. Tassalu oqaatsitigut politikki, taannalu annertunerusumik eqaartornissaanut pissutissaqarsorinngilara, tassami uani allaaserisami immikkut sammineqarnerarmat.

Kalaallit Nunaat pillugu qallunaat politikkiani aporaassutit pingaarnersaat aningoruminaatsoq uani tikippara, taannalu saqqummingajattarpoq saqqummissanananilu, soorluli siunnerfeqaraanni taavalu paasileraanni siunerfik taanna naguneqarsinnaanngitsoq taava naliginnaasuuvoq tunuarsimaarallarnissaq. Isummersuutit eqqarsaatigilluakkat saqqummiuneqaqattaarput, tassanilu politikkimi ilusilersuisut isummersornerup, oqariaatsit atorneqartut, kiisalu inuiaqatigiinni modelit aaliangiussat isornartortai saqqummiutinngilaat. Ukiorpassuarni qanimut malinnaasumut allaanngiivippoq nuna ilusaa nunap assiganut iluamik titartarneqanngitsumut,

Aatsaaginnaq ameerikaarmiut inuiaqatigiinnertik pillugu isummersuutigikkajutaat aatsitsivittut ilusilertagartik, tassuunalu ameerikkamik inuit tamarmik ataatsimut ameerikarmiunngortartut. Isuma suli ingerlavoq, ukiorpassuarnilu isummernissamut tunngavissanik tuniorartittuaraluarlutik suli indiaanerit uummaarillutik USA-mi indiaanereerusupput. Ameerikkami antropologi Sol Tax pissutsit tamakku pillugit oqaaseqarsimavoq, ullutsinni oqartoqarsinnaanngilaq aamma ukiut 500-t qaniuppata aamma akornatsinni indianereqassanersoq. – Taamatullu aamma piviusorsiorpasinngilaq oqassagaanni qallunaat aatsitivimmik eqqarsarnerata kalaallit taama ikitsigisut inuiattut immikkuullarissutut inuuniarlutik aaliangersimanerat, aamma siunissami qallunaat naatsorsuutigisaanni naalagaaffimmi angisuumi.

Eqqaamassavarput inuiaat imminnut ataasiakkaatut isiginerat imminerminni pilersitarinngimmassuk. Imminnut isiginerat kinaassusitta ilagaat, annertunerpaamillu imaqarluni qanoq allat naatsorsuutigineraatigut. Naatsorsuutigineqarsinnaavoq ukiuni kingullerni inuiattut eqeeriartorneq aallartinneqarsimassasoq uagut-mik eqqarsarnermik, tamannalu pilersinne-qarsimassaaq politikkitsinni kalaallit ajornartorsiutaannik nalunaarsuinitsinni.

Politikkikkut anguniakkamik inuiaat akornanni ilanngussinermik, imaluunniit ajornartorsiutitaqanngitsumik inuiaqatigiinni akuleruttumik iluatsilluartumik suli nalaatsisoqarnikuunngilaq, taakkumi sutigut tamatigut, inatsisitigut, allaffissornermi pisinnaatitaaffinni, iluatsitaarisannginnermi, peqataatinneqannginnermi, inuiaqatigiinni nammineq inuuffimmi nakkutigineqarnertigut kiisalu aallaanerunermik eqqaasinneqartuarnertigut akulerunnisaq periarfissaaruttarpaa. Pissutsit taamaattut Kalaallit Nunaanni ineriartornermut naapertuulluinnarput.

Tamakkiisoq kiisalu pissusiviusoq ilaannakoq

Saqqummiussassanni ersersinniartussaavara pisortatigoortumik Kalaallit Nunaani ajornartorsiutit pillugit eqqarsarnera oqariaatsinik kiisalu pissutsit piviusut aaliangersimasunut immikkortiternissaannut pituttorsimasuusut, taakkulu pissutsi immikuullarinneri angunngitsoortarpaat, taamaalillunili kalaallit inuttut naliginnaasumik inuunerani pissutsit siuliani inuiaat inuunerannut eqqartukkakka ilanngunneqartaratik. Assersuuterpassuit naassaanngitsut saqqummiusuunneqar-simasinnaapput takutinniarlugu politikerit aqutsisullu pissutsit piviusut karseeran-ngorlugit immikkortiterlugit nalunaarsortaraat, – soorlu pitsaassutsimut ajornartorsiut, imigassartornermi ajornartorsiut, akissarsiaqarnermi ajornartorsiut il.il. Isiginneriaatsimik pilersitsinermi sammisaq pingaarnermut inissinneqassaaq aallaaviullunilu – tassa nutarterineq inuianni arlariini ingerlanniarneqartoq aallaaviussaaq, taamaalilluta ataqatigiinnerit assigiinngitsut qulaajarneqarsinnaalis-sapput qulaani pineqartut kiisalu allat qitiusumik aallaavillit ilanngunneqarsinnaas-sallutik, taakku sammineqarsinnaasimanngikkaluarput pisortatigoortumi politikkimi pituttorsimasutut inissisimanerat pissutigalugu ajornartorsiutitut ataasiakkaatut isiginiarneqartaramik.

Grønlands Landsrådip 15. august 1958 ataatsimiinnerat imaqarniliaq naatsoq ilanngutilaarpara, sanilliullugu paasitinniarlugu qulaani suna pineqarnersoq:

Immikkoortumi siunnersuutigineqarsimasumi atorfiit annerit kalaallinit inuttalerneqarnissaannut tunngatillugu Jørgen Olsen aallaqqaasiilluni oqaaseqarpoq “ tassanilu siunnersuummi erseqqissarniarpara Kalaallit Nunaannit suliffeqarfinni annerni kalaaliinnarnik sulisoqarnissaa.” … Ilisimariikatsituut suliffeqarfiit ilaat kalaallinik qallunaanillu sulisoqartarput, taakkulu nalunngilagut amingartoorutaallutik ingerlapput. Siunnersuuteqartoq isumaqarpoq tamatut amingartooruteqartarnermut peqqutaasoq qallunaat atorfillit kalaalliniit akissarsiaat amerlanerummata, naak kalaalliniit suleqatiminniit pikorinnerunngikkaluarlutik. Taamaattumik isumaqartoqarpoq suliffinni taamaattuni kalaaliinnaat sulisorineqalissasut, tassanilu pissutaalluni kalaallit ilinniarnermikkut suli siuariartormata.”

Oqaallisereernerup kinguninngua kalaallit ilinniarsimassusaat kiisalu pisinnaasaat pillugit, taava siulittaasoq ilaatigut oqarpoq “Sutigut tamatigut kalaallit toqqassallugit ornigunarnerupput”.. kiisalu nangillluni: “Akissarsiat eqqarsaatigalugit taava soorunami sulisunik tikisitsisanngikkaanni akissarsianut aningaasartuutit ikinnerussagaluarput, kisiannili aamma nunaqqatit sulisorineri aamma akisuujusinnaavoq, naak akikinnerungluarluni. Ingasattajaarnerussaaq oqassagaanni qallunaat aningaasarsiaat pisuusut suliffiup amingartooruteqarluni ingerlaneranut. Aammami nalaattarpagut suliffeqarfiit kalaaliinnarnik sulisullit amingartooruteqartut. Amingartooruteqarneq allarluinnarnik peqquteqarpoq.”

Kingusinnerusukkut oqallinnerup ingerlanerani Jørgen Olsenip ilannguppaa:”Siunnersuunni tunngaviusumik inatsit siunnersuumi eqqarsaatiginngitsoorneqarsimammat. “Tunngaviusumik inatsisip kalaallit eqqarsariartaasiat allanngortissimanngimmagu, taava naatsorsuutigisariaqartoq suleqatigiinnermi akerleriittoqartarnissaa, taamaalillunilu suliamik soqutiginninnermik apparsaataasinnaalluni.

Siunnersuummut tunngatillugu kajumissaarut pingaarneq tassaassaaq, kalaaliinnaalluni suleqatigiinnermi, taava akerleriinnerit pinngitsoortinneqarsin-naapput sulinissamut soqutiginninneq annertusarneqarluni. Taamaalillunilu periarfissaassaaq kalaaliinnaalluni sulinermi aamma akuleriittulli kalaallinik qallunaanillu suleqatigiittut angusaqartoqarsinnaasoq”…..Kissaatigineqanngilaq qallunaanik immikkoortitsinissaq, kisiannili soqutigineqarluni kalaaliinnaat suleqatigiit ullumerniit pitsaanerusumik angusaqarsinnaanerat.” (Grønlands Landsråds Forhandlinger 1958, s. 157-161, Godthåb 1958. Udhævelserne i ovenstående citater ved H.K.)

Inuiaat marluk akornanni isumaqatigiinniarnerit iluatsinngitsoornerisa ersersippaat oqaaseqaateqarnissarlunniit pisariaqanngitsoq. Siunnersuuteqartut oqaatsit “amingartoorutit kiisalu “akissarsiat” ilanngummagit, taava siunnersuut erniinnaq karsimut “aningaasatigut ajornartorsiutinut” inissinneqarpoq. Pingaarutilittut taaneqartoq qallunaaq kalaallimiit akisarsiaqarnerusoq “naak kalaalliniit suleqatiminniit pikorinnerunngikkaluarlutik” siulittaasup akissutaani pingaarutilittut ersersinneqanngilaq, Isornartorsiuilluni oqaaseqaat pitsaanerpaaq siunersuuteqartup pakatsilluni oqaatigaa: “Pingaarnerpaatut kajumissaatitullu anguniarneqarpoq aaqqissuussamik pilersitsinissaq, tassanilu kalaallit kisimiillutik suleqatigiissapput, taamaalilluni akerleriinnerit pinngitsoortinneqassapput sulinerlu kajungernarsilluni.”

Sanilliussaq

Taamatut asserluinnaanik qisuariartoqarpoq Inuit Parti pilersinneqarmat. Soorunami partiitut politikkimik suliniaqatigiittut ingerlaannartumik nalunaarsorneqarpoq. Taava paasineqarmat pilersitsisut kalaaliusut tjenestemandit, akissutissamik nassaartoqarpoq:”tassaasut tjenstemandit sumiginnarneqartutut misigisimasut, nammineq soqutigisatik anguniarlugit suliniartut.” Partiitut pilersitsinerup inuiattut immikkut suliniarneq aallaaviusoq maluginiarneqanngilaq. Imatut paasillugu tassaasoq ilinniarsimasut ikittunnguit siullermeerlutik aaqqissuussamik suliniuteqarniartut, inuiaqatitik eqeersarniarlugit kinaassusertik pillugu kiisalu inuunermi inissisimaneq pillugu.

Politikkeqanngitsumik politikkernermut atatillugu politikkikkut oqaaseqaat

Grønlands ministeriaqarfiup torsuusaani pisortanit oqaluttuarineqartarpoq G-60-ip politikkianik ilusilersuinermi pissusiusartoq: “Ataatsimiittarfimmut isummanut tunngavigisat, Kalaallit Nunaannut politikki pillugu isumaqatigiinniar-nissamut isinnginnermi torsuusamut naateqqaartarpagut,” Isumaqarpunga qallunaat naliginnaasumik isumaqartut ajornartosiutit Kalaallit Nunaannut tunngasut partiini politikip qaulaanut inissisimasut. Tamatumuuna erserpoq, qanorililluni Kalaallit Nunaata nutarterneqarneranut aningaasaliissutit taamannak amerlatigisut ataatsimoorullugit akuersissutigalugit aningaaliiffigineqarsimaneri. Naak tamatuma pisortatigut nalunaarsorneqarsimanngikkaluartoq, soorlu assersuutigalugu: “Illersornissamut isumaqatigiissut”, kiisalu “Ineqarnermut isumaqatigiissut” qallunaat politikkianni qaninnerusumi naammattoorneqarsinaasutut, taava Kalaallit Nunaat pillugu isumaqatigiissut aamma isumaqatigiissutigineqartarsimassaaq.

Apeqqut allarluinnaq tassaavoq siunissami naalagaafimmut atatillugu ilisimatusarnermi pasitsaassara uppernarsarneqarsinnaassanersoq imaluunniit naqqinneqarsinnaassanersoq, tassa Kalaallit Nunaat pillugu Politikkeqanngitsumik politikkernermut atatillugu naapertuuttumik ingerlatsisoqarsimanersoq.

Siusinnerusumi kalaallit qallunaallu akornanni attaveqatigiinnermi isumaqatigiinngissutit pillugit pitsaanerpaamik siunertaqaruttorluni “ajutoortoq pillugu” assigiinngitsutigut oqaaseqartarpunga. Sukumiisumillu isiginnilluni eqqaasinnaavara arlalitsigut inuiaat marluk taakku akornanni oqaloqatigiinnertigut paattooqatigiinnerit pisarsimasut oqariaatsinik aallaaveqarmata.

Naak saqqummiussinera pitsaanerpaamik siunertaqarnermik aallaaveqarluni sulineq Danmarkimiik ingerlanneqarnera naalagaaffitsigut peqqissaarullugu pimoorulluarneqarsimavoq, taamaattumillu Kalallit Nunaannik nutarteriniarneq aamma peqqissaarunneqarsimagami kukkunerusimanngilaq, partiillu aaliangersimasup anguniagaanik ilaneqarsimallutik. Aamma ilisimavara Kalaalit Nunaannik nutarteriniarnermi peqataasut ilaasa aamma erseqqissaraat peqataasut ilaasa partiimi kavaajatik ataatsimiittarfimmut isinnginnerminni torsuusami nivinnganngitsoortaraat.

Kalallit Nunaannik nutarteriniarnerup ingerlanneqarnerani ajornartorsiuterpassuit saqqummerarnerani, eqqaasinneqartuarpugut suliap qanoq ajornartigineranik: Nuna inuit inuuffigisinnaasaata killerpiaani inissisimasoq, pisuusuteqanngitsoq, inoqarfiit avinngarusimasut, angallannerlu isorartooq. Kisiannili naggasiullugu politikkitigut oqaaseqaammik apererusunnarpoq: Nipaarsaaruttakkatsinni aallaavittullu iluaqutigi-sakkatta Kalaallit Nunaata sukkut iluaquserpaatigut? Uani klasseqanngilaq, inuiaat akornanni pingaarutilinnik issiasoqanngilaq pisuussutinik kisermaassisunik. Kisiannili uani inoqarpoq kajumissusaat sapiissusaallu pinngortitamut silarsuarmi peqqarniinnerpaamut unammillertuartutut inissisimasoq. Inuiaqatigiittut naligiittut aaqqissussaami inuupput, tassa imatut paassillugu inuiaqatigiinni annikilluinnartumik assigiinngissuseqarput, taavalu inoqatit iluaqusiullugit pisuunngorniarnissamut pisuussutaat naammanngilluinnarput.

Kajumissusaat sapiissusaallu nutarteriniarnermi ullormiit siullermiit naleqanngitsutut aningaasarsiornermi pingaartitat aallaavigalugit nalilersorneqalerpoq! Aningaasarsiornermi ilisimasallit eqqarsaasersuutaat paaserusunnassaaq eqqarsaatigigaanni soqutiginanngilluinnassaaq qaannat hundredit imaluuniit bulldozerip tunisassiarisinnaasaat sanilliutissagaanni. Naligiittut inuiaqatigiittut aaqqissuussaq sunit tamanit soqutiginannginnerpaa-simavoq. Tamanna sakkortuumik aningaasarsiornermik sakkulerluni saassunneqarsimavoq, tassanilu pingaarnerpaajusimalluni liberalistit qanganitsat isiginnitaasiannit aallaaveqarluni inuiaqatigiinnik nutarteriniarneq ingerlanneqar-simammat. Teknikki eqqarsaatigalugu aningaasanik sipaartoqanngiivippoq, Kalaalit Nunaata nutaaqqinnaat pissarsiarissavai.

Ministeriuneq Hilmar Baunsgaard aasakkut Kalaallit Nunaannit angalaarerluni radiomi aallakaatitami augustimi apersorneqarnermini, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit peqqissaarullugu pitsaanerpaamik aaqqissuunneqassasut, kiisalu nunaatinik iluanaarniapilunnerup siunissami nalaarneqannginnissaa isumannaarneqassasoq Danmarkimi tamanna takussaavallaalersimammat. Ministeriunerup aamma ilannguppa Damarkimi misilittakkat pitsaanngitsut ilinniarfigalugit ingerlatsisoqassasoq. Oqaatsit taamaattut inuiaat pillugit oqaaseqartarnermi piffissami tassani naliginnaasuupput.

Pissutissaqarluarluni Danmark nunat tamalaat akornanni piginneqatigiit aallartiffiattut ilisimaneqarluarpoq. Ilinniartut nunanit allaneersut, nunanit ineriartortuneersut tikittarsimapput aaqissuussisarnerput ilinniariartorlugu, taamaalillutik nunaminni iluaqutiginissaa siunertaralugu atorsinnaaniassagamikku.
Suleqatigiinnerit sulisutut naligiittut ingerlatsilluni aaqqissuussat atorneqartarput.

Kisianni Kalaallit Nunaanni? Danmarkip nammineerluni nutarteriniarluni aaqqissuussaani piginneqatigiinneq ilanngunneqarsimanngilaq (ukiuni kingullerni pisiniarfinnik tunniussinerit eqqaassanngikkaanni), silarsuatsini ilisimatusarnikkut nunallu nutaat nutarterneqarnerani paasiuminaannerpaajullunilu eqqumiinnerpaajuvoq. Kisianili ilanngunneqartariaqarsoraara: Politikerit utoqqaat ataqinartut iliuusaat sioqqani takusinnaasoraagut.

Allakkama misissueqqissaartutut siunnerfeqarnissaa tunngavigalugu (inuiattut ajornartorsiut) kiisalu attaveqaatinik aallaaveqarluni misissueqqissaarnissamik (namminersortunngorsaaneq) pingaarnertut inissinniarsimavara assigiinngissuseq aallaavigalugu ineriartorneq, taanalu inuiaat naluk killinga malillugu ingerlanneqarpoq, tamatumalu kinguneraa inuiattut immikkuullarissunut inissinneqarneq. Aammattaaq aningaasasiornermik politikkeqarnerup nunaqqatigiit qallunaat kalaallillu avissaartissimavaat, tamatumalu annikikkaluamik kalaallit akornanni inuit atugaat eqqarsaatigalugu assigiinnginnermik pilersitsisimalluni.

Inuiannut kalaallinut tunissutissatut angisuutut tunniukkusuppara, inuiaqatigiit pinngitsoorsinnanngikkaat politikkikkut sivisuumik sorsuuteqassasut inuit atugaasa naligiinnginnerat akiorniarlugu, – soorlulu uagut kinguaariinni amerlasuuni aamma aqqusaasimagipput, maannamullu suli ingerlaartoq.

Qallunaat qulangiisimanninnerat nakkutiginninnerallu taamannak sakkortutigitillugu kalaallit akornanni inuttut atukkatigut aningaasarsiornertigullu assigiinnginneq ersinngitsuusaarpoq.
Nammineq aamma assigginngissuseqarluni ineriartorneq malugisinnaavaat. Kisiannili inisisimanertik ataasiakkanik aallaaveqarlutik isiginiartarpaat, erseqqissarluguli qallunaat qulagisimanninnerat, kiisalu inuiaqatigiinni akerleriissutit pingaaruteqanngitsutut nalunaarsorneqarlutik nipangiuteqquneqartarlutik. Taamatut ullutsinni inuiaat ataatsimoorlutik nunaminnik pingaartitsisut pinngoriartortarput

Comments

comments

Comments are closed.